Nooran Narinoita osa 6 – Plussapalloista ja kuulantyönnöstä

6.1.20173.5.2018

Mistä näitä senttejä oikein tulee?

Synnyttäneet naiset ja niiden raskauskilot voi mielestäni laittaa karrikoidusti neljään eri kategoriaan:

Synnytin ja kilot jäivät laitokselle
Vauvani imutteli tissejäni niin ahkerasti, että kilot vain huomaamatta otti ja lähti
Luulin jo ettei nämä kilot lähde koskaan, mutta sitten lopetin imettämisen ja ohhoh, sinne meni
Noora

Ennen Oilin syntymää ajattelin, etten missään tapauksessa aio stressata raskauskiloista, vaan aion olla itselleni ja keholleni armollinen ja antaa sille aikaa toipua. Tämä siis vielä silloin kun luulin, etten ole oma kategoriani, vaan että kuulun johonkin noista kolmesta ensimmäisestä.

Melkein jo osasinkin arvata, etten ehkä kuitenkaan ole niin onnekas, että kuuluisin tuohon hyvin marginaaliseen onnellisten tähtien alla syntyneeseen joukkoon naisia, joiden kilot jäävät laitokselle. En ollut en. Laitokselle jäi Oili Otuksen verran (pyöreästi 4,5 kiloa) ja sitten jotain sitä muuta tavaraa, mitä lie ylimääräistä, istukkaa ja sen kavereita…

Ei se mitään. Yhä optimistinen. Imetys lähti käyntiin ilmiömäisen hienosti, maitoa suihkusi ja vauva söi aivan kuin peläten tissini yhtäkkiä häviävän johonkin. Kerrassaan mahtavaa. No olihan se, paitsi että raskauskilot eivät ainoastaan pysyneet tiukasti kiinni ruhossani, vaan päättivät myös ryhtyä lisääntymään. Siis mitä hä? Minulle oli siis valehdeltu. Katsottu suoraan silmiin ja valehdeltu!

Tämä oli se hetki, jolloin ensimmäistä kertaa mieleni valtasi aito ja orastava paniikki. Entä jos nämä kilot eivät lähde koskaan? Eihän siinä mitään jos muutama kilo jää, onhan se kaikki sen arvoista ja sen sellaista, mutta reilusti toistakymmentä kiloa! Pitääkö tässä alkaa harrastamaan kuulantyöntöä? Olin jo ilmoittautumassa anonyymeihin kuulantyöntäjiin, kun kaverini rauhoittelivat minua kertomalla, että ei suinkaan kaikilla kilot ropise imettämällä, vaan monilla juuri imetyksen lopettaminen herättelee kehoa palautumaan normaaliin olotilaansa. Huh!

Tämän tiedon voimalla jaksoimme vaavin kanssa tissiruokailla vielä pitkän tovin, kunnes tuli meille sopiva aika lopettaa ja siirtyä astetta tuhtinpaan tavaraan siinä noin seitsemän kuukauden kohdalla. Minä siinä sitten ilosta intopinkeänä tein aaltoliikkeitä ja heittelin ylävitosia olettaen, että NYT VIHDOIN kehoni alkaa hiljakselleen palautua normaaliin olotilaansa ja nämä ylimääräiset hyvin runsaat raskauskilot sulavat ruhosta pois. Mutta…

Ei p****le. Mitään ei tapahtunut!

Noh, tässä sitä nyt ollaan kahdeksan kuukautta myöhemmin. O.Otus on jo 15 kuukautta ja äitinsä työntää kuulaa. Yhäkin on sellaiset 12-13 kiloa jäljellä ja kaikki toivo mennyt. Mutta ei siinä, kuulantyöntäminen on yllättävän kivaa puuhaa, vaikkei ehkä niin hehkeää ja trendikästä kuin vaikkapa bikinifitness. Itse asiassa, jopa murtomaahiihto on seksikkämpi laji…

Onhan tää nyt paljon paremman ja houkuttelevamman näköinen kuin suklaapatukka…Mä niin vaihdan suhun, siis heti kun mä oon tyhjentänyt mun herkkukaapin, leiponut viimeiset tortut pakkasesta ja käynyt jättämässä jäähyväiset mäkkärillä!

Mutta, kaiken rehellisyyden nimissä, kyllä stressaa ja pahasti. Mainittakoon vielä, etten ollut mitenkään solakassa kunnossa edes silloin kun aloin odottaa Oilia, joten 12 kiloa siihen päälle tuntuu siksi erityisen kamalalta. Monia unettomia öitä on tullut vietettyä asian kanssa painiessa. Olen myös kieltäytynyt hankkimasta uusia vaatteita ennen kuin nämä kilot tästä hieman edes hupenevat, joten oloani tuskin parantaa se, että kuljen yhä joko odotusajan vaatteissa tai ikivanhoissa rytkyissä, joissa ei ole mitään muotoa ja kangasta taas enemmän kuin puolijoukkueteltassa. Kaikista surullisinta mielestäni kuitenkin on se, että olen ajautunut tilanteeseen, jossa käytän aivan liikaa energiaa oman oloni ja tilani surkutteluun sen sijaan, että tekisin asialle jotain.

”Hei, oletko sä se plussapallo, saiskos nimmarin?”

Vaikka nimesinkin tuon neljännen kategorian melko itsekeskeisesti ”Nooraksi”, tiedän että minulla on varmasti paljon kohtalotovereita, enkä suinkaan ole ainoa asian kanssa painiva ja itsensä öisin uneen itkevä plussapallo. Tsemppiä vaan kaikille kohtalotovereille! En tietenkään niin kovin välitä tulla sekoitetuksi plussapalloon, mutta enemmän kuin ulkonäköä, alan olla aidosti huolissani myös omasta terveydestäni. Meillä kun suvussa niitä rasitteita riittää enemmän kuin muille jakaa ja tämä siis sekä äidin että isän puolelta. Näillä eväillä kun vielä kymmenen + vuotta jatketaan, niin melkein jo tiedän, mitä siellä kulman takana odottelee; ainakin kakkostyypin diabetes ja sydäri.

Uuden äärellä…

Uusi vuosi lähestyy tarjoten oivan mahdollisuuden keksiä elämää mullistavia (tyhjiä) lupauksia, ja minullahan on lupaus: Lupaan ryhtyä pitämään itsestäni, kehostani ja mielestäni parempaa huolta ja pudottaa tulevan vuoden aikana ruhostani kaikki ylimääräiset raskauskilot ja ottaa liikkumisen sekä terveellisen ruokavalion pysyvästi osaksi arkeani ja elämääni. (Ja ei, tämä ei ole suora kopio lupauksestani vuosilta 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015 ja 2016. Lisäsin kiloihin raskaus-etuliitteen ja muokkasin muutenkin sanajärjestystä)

Naurattaa jo nyt! Ja tiedän, että miestäni naurattaa vielä kahta kauheammin…Jos se olis synnyttänyt kax kertaa, niin sillä tulis just nyt pissa housuun kaikesta tuosta nauramisesta…

Nyt kun Otus on jo sen 15 kuukautta, päätimme vaihtaa mieheni kanssa yhdessä sellaiselle salille, johon saa Otuksen otettua mukaan lapsiparkkiin. Tämä on meille helpoin ratkaisu. Jos kävisimme eri aikaan, ei meillä olisi koskaan sellaista hetkeä, että olisimme koko perhe kotona kun mieheni treenaa sen 5-6 kertaa viikossa ja Ellallakin harrastuksia jo kolmena päivänä viikossa.

Nyt kun melkein kaikki on julkista, olisihan se tosi noloa epäonnistua, vai mitä? Kuitenkin, jotta tämä päivitys olisi täydellisen masokistinen, kerrottakoon vielä, että tämän hetkinen painoni on 73 kg (siinä on neljä kiloa joulukinkkua mukana). Tulevan vuoden aikana siis painon tulee pudota 13 kiloa, jotta päästään suurin piirtein sinne mistä lähdettiin. Tulen raportoimaan kuulumisiani ja kertomaan edistyksestäni aina kirjoituksen kuin kirjoituksen lomassa. Pitäkää mulle peukkuja pystyssä.

Ja Vesa lopettaa sen nauramisen just nyt…

Kipeän vauvan imettäminen – mitä kannattaa ottaa huomioon

18.11.20153.5.2018

Kun joku perheenjäsenistä sairastaa, se saattaa koetella koko perhettä. Näin on etenkin kun perheen pienimmäinen sairastaa. Tavallisimpia lapsiperheiden tauteja ovat esimerkiksi tavallinen flunssa ja vatsatauti. Vauvat, joita ei imetetä, sairastuvat helpommin kuin imetetyt vauvat. Tämä johtuu siitä, että äidinmaito sisältää vastustuskyvylle tärkeitä aineita toisin kuin korvike.

Täysimetys (maidon lisäksi vauva ei siis saa soseita tai muita nesteitä, ei edes vettä) vauvan ensimmäisten kuuden kuukauden ajan on kaikkein tärkein suojautumiskeino taudeilta. Äidinmaito ei kuitenkaan ole taikajuomaa. Se ei aina estä sairauksia. Kun imetetty vauva sairastuu, häntä pitää imettää entistä enemmän. Imetys ei ainoastaan saa vauvaa paranemaan nopeammin ja pysymään nesteytettynä, se tuo myös lohdutusta.

Keräsimme yhteen vinkkejä, miten voit auttaa imettämääsi vauvaa, joka kärsii ripulista, oksentelusta tai nenän tukkoisuudesta.

Ripuli ja oksentelu

Jos vauvasi ripuloi tai oksentelee, saatat miettiä voitko jatkaa imetystä. Olet ehkä kuullut, että maitotuotteet eivät sovi kipeälle masulle. On se sitten totta tai ei, äidinmaito ei kuitenkaan ole maitotuote. Erään tarttuvien tautien erikoislääkärin mukaan ihmisen tuottama maito ei ole ruokaa, se on hyvin erikoistunut vauvaa tukeva järjestelmä.

Jos vauvallasi on vatsatauti, tärkein hoitokeino on imetyksen jatkaminen. Useimmat vauvat paranevat sen voimalla, eivätkä tarvitse lisänesteytystä kuten yleensä korvikevauvat tarvitsevat.
Äidinmaito imeytyy helposti ja nopeasti, joten vaikka vauvasi oksentaa tai ripuloi heti imetyksen jälkeen, hän on todennäköisesti saanut jonkin verran ravinteita. Nesteytyslääkkeet taas ovat ravintoarvoltaan huonoja eivätkä yhtä parantavia kuin äidinmaito.
Jos imetetty vauvasi on kipeä, tarjoa rintamaitoa useammin. Se saa vauvasi imemään kerralla vähemmän, ja se vähentää mahdollisesti oksennettavan maidon määrää.

Normaalisti imetetyn vauvan kakka

Imetetyn vauvan kakan suhteen kannattaa tietää mikä on normaalia ja mikä ei. Muuten saattaisit luulla, että äidinmaitoa nauttivalla vauvallasi on ripuli, etkä ehkä uskoisi sen olevan täysin normaalia.
On normaalia, että täysimetetty vauva kakkaa usein ja kakka on löysää keltaista ja sinapin (joskus myös vihertävän) väristä. Jos vauvasi alkaa yhtäkkiä kakata paljon useammin kuin normaalisti, kakka on todella pahanhajuista ja hänellä on kuumetta, hänellä saattaa olla ripuli (johtuen vatsataudista).

Erikoistilanteet

Joskus täysimetetyn vauvan kakka saattaa olla väliaikaisesti tavallista löysempää (esimerkiksi jos äiti on syönyt antibiootteja tai vauva saanut rotavirusrokotteen).
Joskus herkkä vauva saattaa reagoida äidin syömään ruokaan löysällä kakalla tai oksentamalla. Lehmän maidolle allergiset vauvat usein reagoivat voimakkaasti ripuloimalla tai oksentamalla jos heille annetaan korviketta.
Ripulia aiheuttava sairaus (esim. vatsatauti), saattaa ärsyttää suolistoa ja aiheuttaa laktoosi-intoleranssia. Kun aiheuttajan syy poistuu (esim. vauva toipuu vatsataudista), hänen elimistönsä paranee – etenkin jos imetystä jatketaan.

Nenän tukkoisuus

Jos lapsellasi on flunssa ja nenä tukossa, se saattaa vaikeuttaa hänen hengitystään ja haitata imemistä. Jos näin käy, seuraavat vinkit saattavat auttaa:

* Pidä vauvasi mahdollisimman pystyasennossa imettäessä.

* Imetä useammin kuin yleensä, jotta vauvasi saa varmasti tarvitsemansa määrän maitoa. Silloin vauva viihtyy rinnalla luultavasti lyhyemmän ajan kerrallaan, mikä on hyväksi nenän tukkoisuuden kannalta.

* Muutama tippa suolavettä vauvan sieraimiin laitettuna, auttaa häntä hengittämään imetyksen yhteydessä.

* Ilman kosteus auttaa vauvaa hengittämään (kokeile höyryhengitystä tai ilman kosteuttajaa).

* Joidenkin äitien mukaan imettäminen kosteassa kylpyhuoneessa auttaa.

* Kanna vauvaasi pystyasennossa (esim. repussa tai kantoliinassa) ennen syöttöä, se vähentää liman eritystä.

Jos vauvasi nenä on niin tukossa, että hän ei kykene imemään kunnolla, sinun täytyy ehkä pumpata ja juottaa häntä lusikalla tai pienellä mukilla.
Sinulle on myös ehkä sanottu, että imetys kannattaa lopettaa jos vauvalla ilmenee hengitysvaikeuksia, koska maitotuotteet lisäävät limaneritystä. Kuitenkaan ei ole mitään näyttöä siitä, että maitoa lisäisi limaneritystä (ellei henkilö ole yliherkkä lehmän maidolle), eikä äidinmaito ole varsinainen maitotuote.

Entä jos vauva kieltäytyy rinnasta?

Vauvasi saattaa kieltäytyä syömästä rintaa kipeänä, etenkin jos hänen korviinsa tai kurkkuunsa sattuu. Jos näin käy, vauva kyllä haluaa rintaa jälleen parannuttuaan, mutta sen odottelu saattaa olla hyvin stressaavaa aikaa. Yritä tarjota (älä pakota) rintaa usein (tunnin välein) ja kokeile eri imetysasentoja.

Tässä vielä muutama lisävinkki, joita voit kokeilla jos vauva kieltäytyy rinnasta:

* Pumppaa maitoasi ja tarjoa sitä pienestä mukista tai lusikasta.

* Yli puolivuotiasta jo kiinteitä syövää vauvaa varten voit pumpata maitoa ja sekoittaa sitä soseisiin.

Kipeän vauvan hoitaminen on rankkaa. Huolimatta sairauden syystä, on tärkeää aina viedä vauva lääkäriin tarvittaessa. Vauvan toipuessa imettämisen tärkeys vain korostuu ja se auttaa häntä paranemaan nopeammin.

Ge lai: Kiinalainen synnytyksen jälkeinen parantumishoito

23.9.20153.5.2018

Po ge lai, tai yksinkertaisemmin ge lai, on hokkienin kielen nimitys perinteiselle kiinalaiselle hoitomenetelmälle, jossa naista hoidetaan synnytyksen jälkeen. Kansainvälisesti se tunnetaan mandariinin kielisellä nimellään zuo yuezi (tsuo yüe-tz), joka voidaan kääntää joko ”kuukauden istumiseksi” tai ”arestiksi”. Kuten nimikin antaa ymmärtää, hoito on kuukauden pituinen ja sisältää paljon lepoa.

Ge lai perustuu kolmeen kiinalaiseen uskomukseen juuri synnyttäneistä äideistä: (1) äiti on taipuvainen infektioille; (2) äiti on menettänyt paljon gitä, tai elämän voimaa, jota hän tarvitsee toipumiseen; (3) äidin huokoset ovat avoimet, joten hän on herkkä ”tuulelle”, joka voi aiheuttaa sairauksia (filippiiniläisperinteessä binat).

Jotta äidin terveys olisi suojattu ja hänen kehonsa toipuisi synnytyksestä, äiti eristetään kotiinsa kuukaudeksi. Hänelle annetaan ravitsevaa ruokaa ja parantavia juomia. Häntä myös kielletään tekemästä mitään rasittavia kotitöitä ja hänet pidetään lämpimänä.

Naiset, jotka ovat kokeilleet po ge laita, ovat innoissaan siitä miten terveiksi ja vahvoiksi se heidät teki. Äitien sukupolvi, joka osallistui ge laihin nuoruudessaan, väittää että juuri ge lai piti kivut ja säryt poissa heidän nuoruusvuosinaan. Äidit, jotka ovat kokeneet synnytyksen ge lain vaikutuksessa, kertovat että heidän haavansa paranivat nopeammin ja he saivat oman vartalonsa takaisin nopeammin.

Kuulostaako houkuttelevalta? Onneksesi sinun ei tarvitse olla kiinalainen harjoittaaksesi po ge laita (vaikkakin pääsy kiinalaisiin kauppoihin helpottaa, koska tarvitset erilaisia kiinalaisia yrttejä). Lue kuitenkin eteenpäin, ennen kuin alat tuumasta toimeen, koska tähän liittyy paljon muutakin.

Po Ge Lain säännöt

1. Pysy lämpimänä ja kuivana

Kuten jo aiemmin mainittiin, kiinalaisessa perinteessä naisen huokosten uskotaan avautuvan synnytyksen jälkeen ja silloin ”tuulen” tai kylmien väreiden on mahdollista päästä kehoon. Jos näin tapahtuu, nainen voi tulla todella heikoksi tai kipeäksi.

Siksi po ge laita toteuttavien naisten tulee suojautua kunnolla pitkillä housuilla ja sukilla, jotta tuuli ei pääse heihin käsiksi. Kaikki kylmät asiat, kuten vesi ja peseytyminen ovat kiellettyjä. Ei siis käsien pesua, hiusten pesua eikä ehdottomasti kylpyjä – kokonaiseen kuukauteen!

Maissa, joissa naiset käyvät kylvyssä tai suihkussa päivittäin (tai jopa kahdesti päivässä), tämä sääntö on varmasti kaikista haasteellisin. Kati, kotiäiti, joka on tottunut kylpyyn kahdesti päivässä, kuvailee tätä sääntöä sietämättömäksi. Hänen ratkaisunsa kutinan ja hajun (oikean tai kuvitellun) poissa pitämiseen oli etanolin käyttäminen erityisesti kainaloissa. Toiset äidit huijaavat ja peseytyvät sienen ja lämpimän veden avulla. Tietenkin jos aiot toteuttaa po ge lain, niin kannattaa tehdä se kunnolla – miksi muuten vaivautua?

2. Pysy sisällä ja lepää

Tämä tarkoittaa, ettei vieraita saa käydä, etkä sinä saa mennä ulos. Ihmiskontaktit tekevät alttiiksi tartunnoille. Jotkut sanovat myös, että se saattaa tehdä alttiiksi ”batille”, eli pahojen henkien hyökkäykselle. Jotta siis äiti ja vauva pysyvät turvassa moisilta vaaroilta, heitä kannustetaan välttämään tarpeettomia ihmiskontakteja koko kuukauden ajan. (Joka tapauksessa, et varmaankaan tuntisi oloasi mukavaksi ihmisten parissa jos et ole peseytynyt päiväkausiin, eikö vain?) Ainakin sinut on vapautettu kotitöistä, koska sinun tulisi vain levätä.

3. Juo keittoja ja virkistäviä juomia

Veden juominen on kiellettyä po ge lain aikana –jopa hanaveden juominen – koska se luokitellaan ”kylmäksi”. Älä silti pelkää nestehukkaa; siihen auttavat erilaiset yrttiteet, parantavat keitot ja virkistävät juomat, joita sinun tulee juoda veden sijasta, tällöin nestehukka on käytännössä mahdotonta.

Po ge lain aikana sallitut juomat:

• Seng-hwa-theng:
Tätä teetä juodaan kolmena ensimmäisenä päivänä synnytyksen jälkeen. Sen tarkoitus on huuhtoa ”likainen veri” pois kehosta.

•O-tso-tong-sim.
Tämä tee tehdään taateleista, luumuista ja longaanipuun hedelmistä. Sitä juodaan koko ge lain ajan veden sijasta, koska sitä pidetään lämpimänä eikä kylmänä kuten tavallista vettä. Lisäetuna tämä tee on täynnä kuituja, mikä estää ummetuksen syntymistä.

•Lapu-lapu.
Tätä keittoa nautitaan joka päivä. Sen sanotaan auttavan äidin maidon tuotantoa.

•Kana- ja inkiväärikeitto eli tinola.
Tätä nautitaan myös joka päivä. Keitto lämmittää todella paljon ja ajaa viimeisetkin kylmät olot kehostasi.

•Sip-tsuan-tai-po.
Tätä erittäin ravinteikasta yrttikeitosta nautitaan 21 päivää synnytyksen jälkeen ja sen tarkoitus on vielä täydentää äidin toipumista. Eräs muu suosittu ge lai juoma on Serravallo-viini. Se on tehty viinirypäleistä ja kiinapuun varvuista ja siinä on paljon B-vitamiinia sekä rautaa. Sen sanotaan vilkastuttavan verenkiertoa ja kasvattaa ruokahalua, ravitsee hermoja ja uudistaa veren punasoluja.

4. Syö ge lai ruokaa

Ge lain aikana et saa syödä tuoreita hedelmiä etkä vihanneksia, koska niitä pidetään kylminä ruokina kuten vettäkin. Mitä sinun pitäisi sitten syödä? No, esimerkiksi suklaata, kananmunia, kalaa, lihaa, kanaa. Kaurapuuro ja paistettu riisi (seesamiöljyn kera) ovat myös suosittuja ge lai – ruokia. Raija, joka on naimisissa kiinalaista syntyperää olevan miehen kanssa, jakoi esimerkkimenun ruoista, jotka hänen anoppinsa valmisti hänelle ge lain ajaksi: Aamupala: suklaan makuista kaurapuuroa ja o-tso-tong-sim teetä. Lounaaksi: Kuivaa kanapataa, lapu-lapu keittoa, suklaapatukka, riisiä, o-tso-tong-sim teetä. Päivällinen: Kanakeittoa, suklaapatukka, riisiä ja o-tso-tong-sim teetä.

5. Hellitä hieman

Kun kolmekymmentä ge lai päivääsi on kulunut, älä ota heti tunnin mittaista suihkua korvataksesi menetetyt päivät – ota rauhallisemmin. Ensimmäiseen kylpyysi sinun tulisi käyttää vettä, jossa on keitetty yrttejä. Kathy sanoi sen olevan kuin ”kylpisi haudutetussa teessä.” Ensimmäisen kylvyn jälkeen voit kylpeä joka toinen päivä. Toisen kuukauden loppuun mennessä voit taas kylpeä joka päivä.

Ge Lai ja imetys

Ne äidit, jotka aikovat imettää, miettivät tietysti: ”Vaikuttaako ge lai haitallisesti imetykseen?” Erityisenä huolenaiheena on veden juomiskielto ja yrttien mahdollinen vaikutus vauvaan. Itse asiassa po ge lai ottaa imetyksen huomioon. Kalaliemi, jota nautitaan päivittäin, on oikeastaan tarkoitettukin maidon tuotannon vahvistamiseen. Pelkkä vesi on kielletty, mutta kehosi saa kyllä tarvitsemansa nesteet ja ravintoaineet ge lai ruoasta, keitoista ja juomista.

Jos sinua huolettaa yrttien mahdollinen vaikutus vauvaan, saatat pitää Janen neuvoa hyödyllisenä: ”Imetä vauvaa ennen kuin nautit yrttejä.” Näin vähennät yrttien mahdollista vaikutusta vauvaan maidon kautta.

Tohtori Marina Alcalde, on toiminut synnytyslääkärinä yli neljänkymmenen vuoden ajan. ”Minun kokemukseni mukaan tämä kylpyjen ottaminen synnytyksen jälkeen on kulttuurisidonnainen asia. Esimerkiksi kun olin Uudessa-Guineassa, törmäsin aivan päinvastaiseen tapaan – siellä naiset uivat meressä välittömästi synnytettyään. On kuitenkin olemassa kulttuureja, joissa ei uskota kylpemisen olevan hyväksi niin pian. Kunhan haavat pidetään puhtaina eikä tulehduksia pääse syntymään, minun puolestani jokainen voi tehdä oman kulttuurinsa mukaan”, hän sanoo.

Entä hedelmien ja vihannesten vältteleminen kuukauden ajan? ”Yleensä suosittelemme, että naiset söisivät mahdollisimman paljon hedelmiä ja vihanneksia synnytyksen jälkeen, sillä niiden sisältämät ravintoaineet auttavat parantumisessa. Kunhan muistetaan, että niitä syödään juuri ravintoaineiden ja kuitujen takia, ei hedelmien ja vihannesten itsensä takia. Eli jos ne ovat kiellettyjä, kuidut ja ravintoaineet kannattaa hankkia jostain muulta.”

Joten ryhtyäkö hommaan? Tohtorimme mielestä se on aivan sinusta itsestäsi kiinni. Selviätkö ilman kylpyä kokonaisen kuukauden jos tulet siten terveemmäksi? Uskotko mahdollisiin hyötyihin? Kestätkö ajatusta joka-aamuisesta suklaasta, kotitöiden jättämisestä kuukaudeksi ja valmiiksi tehtyjen ruokien nauttimisesta?

Siispä anna mennä jos siltä tuntuu – tai kerro meille oma tapasi; miten selvisit synnytyksen jälkeisestä ajasta – haluamme kuulla kaikki vinkit!

Roikkuvat rinnat- onko syynä imetys?

18.8.20153.5.2018

Raskauden aikana monet meistä saavat pyytämättään niin miellyttäviä kuin epämiellyttäviä neuvoja ja tietoa. Yksi epämiellyttävistä asioista mitä raskaana olevat naiset kuulevat on se, että jos he imettävät heidän täytyy varautua ikäviin muutoksiin rinnoissaan imetyksen jälkeen. Roikkuvat rinnat, raskausarvet, värimuutokset ja niin edelleen- kaikki seikat ovat joidenkin mielestä imetyksen syytä. Vaikka olisitkin sitä mieltä, että rintaruokinta on tärkeämpää vauvan kannalta kuin mahdolliset muutokset rinnoissasi, on normaalia olla huolestunut kuinka rintasi muuttuvat imetyksen myötä.

Roikkuvat rinnat imetyksen jälkeen

Joten, aiheuttaako imetys pysyviä muutoksia rintoihisi? Alkavatko rintasi roikkua? Jos olet huolissasi että imetys on syynä roikkuviin rintoihin, voit olla huoletta. Tutkimukset osoittavat että imetys ei aiheuta roikkuvia rintoja, sen sijaan raskaus saattaa edistää rintojen roikkumista. Useiden odottavien äitien raskauden ensioire on rintojen arkuus. Rintasi siis valmistautuvat jo hyvissä ajoin imettämään lastasi.

Raskauden aikana saatat huomata:
Areolan (nännipihan) ja nännin väri muuttuu tummemmaksi. Nännipihasi suurenevat. Montgomeryn rauhaset (pienet nystyt nännipihasi ympärillä) muuttuvat näkyvämmiksi. Rintojesi suonet tulevat näkyvämmiksi. Rintasi suurenevat kun kudokset tekevät tilaa maidolle.

Sitä mukaa kun rintasi kasvavat, ligamentit eli kiinnikkeet jotka tukevat rintojasi saattavat venyä. Tämä saattaa edistää rintojen roikkuvuutta raskauden jälkeen (imetit tai et). Rintojen roikkuvuus voi olla ilmeisempää jokaisen yksittäisen raskauden jälkeen. Voit helpottaa oloasi käyttämällä hyvin istuvia ja tukevia rintaliivejä raskauden aikana sitä mukaa kun rintasi suurenevat.

Muita seikkoja jotka voivat edistää rintojen roikkuvuutta

Kun ikää tulee lisää, ihosi menettää kimmoisuuttaan jos tupakoit, ihosi elastisuus vähenee jos olet ylipainoinen tai sairaalloisen lihava- lihaskuntosi heikkenee joka edistää ihon elastisuuden vähenemistä, säännöllisen liikunnan puute- jälleen lihaskuntosi heikkenee, erityisesti rintalihaksesi jotka kannattelevat rintojasi, myös ihosi luonnollisella elastisuudella on merkitys.

Rinnat vieroituksen jälkeen

Imetyksen aikana rintasi ovat täynnä maitoa. Kun vieroitus on alkanut, maito joka on tehnyt rasvasoluja kudokseesi vähitellen vähenee. Tämä prosessi voi kestää joitain kuukausia ja kun prosessi on valmis, rintasi palautuvat siihen kokoon mitä olivat ennen raskautta.

Koska pitäisi olla lääkäriin yhteydessä?

On olemassa joitain muutoksia rinnoissa jolloin sinun tulisi olla yhteydessä lääkäriisi. Esimerkiksi nuhan kaltaiset oireet: kuume, lihaskipu, vilunväreet, uupumus. Näitä oireita saattaa esiintyä rintatulehduksessa. Epätavallinen erite nänneistä (esim. veri) , ihottuma rinnoissa, nännit ovat kääntyneet sisäänpäin tai kyhmy rinnassasi. Jos imetät, varmista lääkäriltäsi kuinka estät tukkeutumien syntymisen.

Sinun ei siis tarvitse murehtia että imetys aiheuttaa rintojen roikkumista. Sen sijaan tee hyviä valintoja elämässäsi: älä polta, harrasta säännöllistä liikuntaa ja noudata terveellistä ruokavaliota- muista kuitenkin että äitiys voi muuttaa vartaloasi. Vaikka kehomme muuttuukin äitiyden myötä, se ei tarkoita että muutos olisi huono asia. Kehomme on yksinkertaisesti erilainen ja erilainen voi silti tarkoittaa kaunista ja tervettä kehoa.

Painajaiseni nimeltään imetys

10.8.20153.5.2018

”Aiotko imettää?”

Maailman helpoin kysymys. Hetkeäkään harkitsematta pystyin sanomaan että tottakai minä aion, jos se vain onnistuu. Vaikka vastaus olikin minulle aivan täysin selvä, silti minulla oli aina pakottava tarve lisätä sana jos, kun minulta asiaa kysyttiin. Tottakai minä tiesin, ettei imetys aina suju kuten oppikirjoissa. Pienessä mielessäni taisin silti kuvitella että se onnistuisi. En osannut pelätä epäonnistumista, sillä ajattelin pääasian olevan se, että lapsi on tyytyväinen ja kasvaa, ruokittiin häntä miten vain.

Synnytyksen jälkeen en tuntenut maidon nousevan. Nännit olivat kipeät, mutta muuten en tuntenut mitään erityistä. Ei mitään pienintäkään tuntemusta lähellekään sitä mitä olin ennen synnytystä kuullut. Kuinka maito nousee niin ettei rintoihin voi kivistykseltä koskea, kuinka ne kasvavat yhdessä yössä jopa kahdella kuppikoolla, kuinka paita kastuu maidosta. Rintani eivät koskaan kasvaneet. Eivät tulleet kipeiksi. Paitani etumus oli ja pysyi lohduttoman kuivana. Minulle vakuutettiin, että maito nousee. Että tunnen sen varmasti sitten kun se tapahtuu. Ja niin minä purin hammasta ja olin onnellinen joka ikisestä hetkestä jonka vauva vietti rinnalla vaikka se sattui.

Maito ei noussut. Syöttöpunnitusten lohduttomat tulokset eivät rakentaneet itseluottamustani imetyksen suhteen. Aika pian ehdotettiin sairaalassa jo lisämaidon antamista ja luottaen ammattilaiseen minä annoin. Juuri ennen kotiutumistani minulle tokaistiin, että kyllä sen maidon olisi pitänyt jo nousta, kyllä sinä olisit sen jo tuntenut jos se olisi noussut. Sanottiin jokseenkin karskin kylmään sävyyn, että lisämaidon antamista pitäisi jatkaa myös kotona. Ei sanaakaan siitä mitä vastiketta, miten, milloin ja kuinka paljon.

Ensimmäiset kaksi viikkoa itkin jatkuvasti. Istuin sohvalla pelkissä alushousuissa peiton alla vauvan kanssa, jolla ei vaatteita näkynyt päällä ellei ollut vieraita. Päivisin pärjäsin jotenkuten itkemättä muutamia tunteja. Mies kantoi juotavaa ja syötävää. Päästi vessaan. Lämmitti lisämaidon, koska minä en sitä voinut itkemättä tehdä. Päästi suihkuun, vaikka koko sen ajan vauva itki nälkää. Mies kuunteli kuinka minä huolehdin vuorokauden jokaisen tunnin jonka olin hereillä. Tuleeko maitoa ollenkaan? Miksei maito nouse? Pidänkö vauvaa nälässä kun en anna enempää korviketta? Tuleeko tarpeeksi märkiä vaippoja? Teenkö oikein kun yritän? Teenkö jotain väärin?

Itkin alkuun lohduttomasti lähestulkoon joka kerta jos joku erehtyi kysymään imetyksen sujumisesta. Neuvolaan mennessä sydämeni hakkasi tuhatta ja sataa, koska jännitin vauvan punnitusta. Joka kerta se jännitys päättyi pettymykseen. Ensimmäinen kuukausi meni vauvan kanssa täysin sumussa. Jos en istunut sohvalla imettämässä pumppasin rintapumpulla vaikken pumpulle edes herunut ja keräsin tietoa siitä miten voisin lisätä maidontuloa, miten saisin imetyksen onnistumaan. Ja niin, vaikka seisoin kuvainnollisesti päälläni, yritin kaikkeni, silti maitoa ei tullut tarpeeksi. Korvikemäärät suurenivat koko ajan, ja jokaista nostettua kymmentä millilitraa itkeä tihrustin päivän kaksi. Koin epäonnistuneeni täysin kun en pystynytkään ruokkimaan omaa lastani.

Muistan yhä, kuinka ihanalta se tuntui, kun pieni vauvani löysi rinnan ensimmäistä kertaa ja alkoi imeä. Suuri ylpeyden ja onnen tunne valtasi minut kun katsoin pienokaistani. Sen tunteen kun voisi pullottaa ja säästää, sillä vasta imetyksen epäonnistuttua ymmärsin kuinka tärkeä asia se olisi minulle ollut. Imetin osittain kolmen kuukauden ajan, ja vasta nyt vauvan lähestyessä puolen vuoden ikää alan olla sinut sen asian kanssa, etten pystynyt tarjoamaan lapselleni ravintoa niinkuin luonto sen tarkoitti. Enää en häpeä jokaista korviketetraa jonka nostan kärryihin ja sieltä ostoskassiin. Enää en itke joka kerta kun joku kysyy minulta imetänkö. Enää en koe mieletöntä kateuden pistosta sydämessä kun kuulen tai näen jonkun iloitsevan onnistuneensa imetyksessä – vaikkei se minulta olekaan pois.

Enää en koe epäonnistuneeni äitinä – poikani nauru ja elämäniloa hehkuvat kasvot kertovat minulle että olen täydellinen äiti juuri hänelle ruokin häntä sitten pullosta tai rinnasta. Imetys ei ole minulle äitiyteni mitta.

Tositarinan on Mammablogiin kirjoittanut Mira. <3

Tämä tekniikka voi tuplata tuottamasi maidon määrän!

1.8.20153.5.2018

Haluaisitko saada pumpattua rintapumppuusi enemmän maitoa? Työkalut jotka siihen tarvitset ovat juuri edessäsi -sinun kätesi!

Tutkimukset osoittavat että kun käytät käsiäsi maidon tulon stimuloimiseen voit maksimoida lypsämäsi maidon määrän- jopa niin paljon kuin kaksi kertaa sen mitä vain pumppaamisella saisit talteen. Miten se onnistuu? Tässä selitys miksi se toimii.

Vauvallasi on ehdottomasti kaikkein edistynein keino saada maito ulos rinnasta- vuosituhansien tutkimusten ja kehityksen jälkeen (tunnetaan myös sanalla evoluutio) luonto tarjoaa sinulle ratkaisun, rinnan pään puristamisen ja imemisen yhdistelmä. Kun lypsät käsin, käytät ”positiivista painetta” puristaaksesi maidon ulos rinnasta. Kun käytät rintapumppua käytät ”negatiivista painetta” imeäksesi maidon ulos. Kun yhdistät nämä kaksi tekniikkaa puristamalla rintaa samalla kun pumppaat pumpulla, saat kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

1: Lypsä molempia rintoja

Voit toki pumpata yhden rinnan kerralla mutta jotkin tutkimukset ovat osoittaneet että kun lypsät kahta rintaa kerralla kasvatat kokonaismaidonmäärääsi. Pumppu, jossa on kaksi ”lypsintä” kerralla antaa parhaimman tuloksen, kannattaa kysyä sairaaloista ja apteekeista niiden saatavuudesta. Voit myös ostaa erikoisvalmisteiset rintaliivit jotta voisit pumpata kädet vapaana, tämä helpottaa positiivisen paineen luomista.

2: Hiero rintojasi

Stimuloi rintojasi hieromalla niitä, tämä auttaa maidon erityksessä. Hiero rintojasi pyörivin liikkein, alkaen rinnan yläosasta edeten nänniä kohti.

3: Lypsämisen aloittaminen

Pumppaa normaalisti kunnes maidon tulo hidastuu tiputteluksi. Se kestää suurinpiirtein 15-20 minuttia. Hiero sitten rintojasi uudelleen ja tunnustele samalla löydätkö kiinteitä kohtia. Jos löydät niitä, hiero näitä alueita hellästi nänniä kohti. Voit käyttää yhtä kättä per rinta tai molempia käsiä, mikä sinusta parhaimmalta tuntuu. Jatka kunnes maitoa tulee enää tiputtelemalla.

4: Yksi pumppu ja /tai käsin pumppaaminen lopuksi

Sillä aikaa kun yksi rinta ”lepää”, voit käyttää joko rintapumppua ja toisella kädellä hieroa rintaa tai voit lypsää myös käsin jotta saisit rasvaisen takamaidon talteen. Vaihda rintaa välillä, käy läpi kaikki kiinteät alueet rinnoissasi, keskity etenkin kainaloidesi lähialueella oleviin alueisiin. Kun maidon tulo hidastuu taas tiputteluksi vaihda rintaa ja jatka tätä kunnes rintasi tuntuvat pehmeiltä ja maito lakkaa herumasta. Tätä tekniikka kannattaa harjoitella, ajan myötä opit tuntemaan mihin kohtiin rinnoissasi maito kertyy ja saat kaiken maidon talteen.

Lähde: bellybelly.com.au

10 Yleisintä myyttiä imetyksestä

29.7.201531.7.2015Jätä kommentti

Imetys on luonnollista. Kuitenkin, monille äideille se ei ole niin helppoa. Imetyksen opetteluun saattaa mennä hieman aikaa. Valitettavasti äidin imetyksen opettelua saattavat haitata hyvää tarkoittavat ystävät, perhe tai terveysalan ammattilaiset jotka voivat antaa virheellistä tietoa imetyksestä. Tämän seurauksena äidit kuulevat monia myyttejä ja väärinkäsityksiä imetyksestä- ja se voi olla hyvin hämmentävää jos et onnistukaan rintaruokinnassa.

10 yleisintä myyttiä imetyksestä:

1: Imettävien äitien tulisi noudattaa tarkkaa ruokavaliota

Äidit jotka eivät noudattaisikaan kaikkein tarkointa ruokavaliota voivat tuottaa laadukasta maitoa. Äidin ruokavalio ei vaikuta maidon tärkeimpiin ainesosiin (kuten laktoosi, proteiini ja rasva). Äidin ruokavalio vaikuttaa sen sijaan joihinkin mineraaleihin (kuten jodi) ja vitamiinien pitoisuuksiin maidossa. Keskivertoterveellinen ruokavalio kuitenkin varmistaa, ettei äidin maidosta puutu mitään tärkeitä ainesosia.

2: Maitosi voi loppua ”tuosta vain”

Kerran jo vakiintunut maidontulo ei tuosta vain lopu. Niin kauan kuin rinta tyhjenee maidosta tarpeeksi usein, äiti voi tuottaa maitoa loputtomiin. On joitain asioita jotka voivat vaikuttaa maidon tuloon negatiivisesti, muunmuassa:

– Jokin tietty lääkitys jolla on huomattava vaikutus maidontulon heikkenemiseen (kuten pseudoefedriini)

– Äkillinen ja vakava sairaus (kuten verenmyrkytys eli sepsis)

3: Imetys on kivuliasta

Ensimmäisinä viikkoina äidit voivat tuntea nänneissään kipua joka loppuu kun lapsi lopettaa imemisen. Jos kipu jatkuu tai nänneissä on haavaumia on kyse yleensä huonosta imetysasennosta tai imemisotteesta. Kysy apua imetyksen ohjaajalta tai tukiryhmästä. Monet äidit imettävät kuukausia tai jopa vuosia kivusta tai nännien haavaumista huolimatta.

4: Vauvat joilla on laktoosi-intoleranssi tarvitsevat laktoositonta korviketta

Useimmissa laktoosi-intoleranssitapauksissa on kyse jostain muusta joka ärsyttää vauvan vatsaa. Laktoositon äidinmaidonvastike ei auta ärtyneen vatsan hoidossa. Rintamaito sen sijaan voi auttaa. Ärtyneen vatsan syy täytyy selvittää ja sen jälkeen yrittää hoitaa vatsavaivoja, yleensä laktoosi-intoleranssi menee sen jälkeen ohi.

5: Imetys on hoidettava hienovaraisesti

Useimmissa tilanteissa imetystä ei voi hoitaa ”epähienovaraisesti”. Yhteiskunnassamme vallitsee käsitys, että rinta tuo seksuaalisia mielikuvia, siksi julkista imetystä paheksutaan. Jos et halua nähdä, älä katso-filosofiaa voisi soveltaa tähän ongelmaan. Ainoa syy minkä vuoksi imetys pitäisi hoitaa ”hienovaraisesti” on se, että äiti itse haluaa tehdä niin.

6: Vanhemman lapsen imetys tyydyttää äidin tarpeita, ei lapsen

Lasta on mahdotonta pakottaa imemään rintaa. Jotkut äidit päätyvät imettämään lastaan pidempään kuin oli aikomus, koska he yksinkertaisesti vastaavat lapsensa tarpeisiin. Kaikki lapset lopettavat rinnan imemisen jossain vaiheessa itse. Moni ei silmäänsä räpäyttäisi jos näkisi taaperon (tai vanhemman lapsen) imemässä peukaloaan, juomassa tuttipullosta tai syömässä tuttia. Miksi siis imetys on niin järkyttävä näky monelle – biologinen normi?

7: Isommat vauvat tarvitsevat enemmän maitoa

Tutkimukset osoittavat ettei lapsen tarvitsema maidonmäärä korreloi vauvan koon kanssa. Jotkut ”pienet” vauvat tarvitsevat ”paljon” maitoa ja jotkut ”isot” vauvat tarvitsevat ”vähän” maitoa. Kuten aikuisillakin on erilaisia tarpeita, myös vauvoilla on. Tässä on yksi tärkeä syy miksi vauvoja on ruokittava juuri heidän omien yksilöllisten tarpeidensa mukaan.

8: Vauvoja on imetettävä ”x” kertaa vuorokauden aikana

Vauvoja on ruokittava heidän omien yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että vauva on ruokittava kun hän osoittaa merkkejä nälästä. Eri äideillä on erilaiset varastoimiskapasiteetit. Varastoimiskapasiteetti tarkoittaa sitä, kuinka paljon maitoa äiti pystyy varastoimaan rintoihinsa syöttöjen välissä. Vauva jonka äidillä on suuri varastoimiskapasiteetti syö todennäköisesti harvemmin kuin vauva jonka äidillä on pienempi varastoimiskapasiteetti. Vaikka täysimetettyjen vauvojen keskivertomäärä maidolle on 750 ml-800 ml/vuorokausi, hajontaa on kuitenkin paljon. Vauva saattaa syödä alle 500 ml tai yli litran maitoa /vuorokausi. Ainoa keino tietää kuinka paljon vauvasi tarvitsee maitoa päivässä on ruokkia häntä lapsentahtisesti- siis niin usein kuin hänellä on nälkä.

9: Vauvoja täytyy imettää ”x:n” verran/imetyskerta

Useimmiten vauva lopettaa imemisen kun on valmis. Imetyskerran pituus vaihtelee monista syistä kuten vauvan ikä. Vanhemmat vauvat ovat yleensä tehokkaampia kuin nuoremmat vauvat. Kuinka väsynyt vauva on; väsynyt vauva voi vain haluta tuudittaa itsensä uneen rinnan avulla. Tällöin hän tahtoo ennemmin lohtua kuin mahan täytettä. Kuinka nälkäinen vauva on; mitä nälkäisempi vauva sen pidempään hän haluaa olla rinnalla. Äidin maidon virtauksen voimakkuus; mitä voimakkaampi virtaus äidillä on, sen lyhyemmän aikaa vauva on rinnalla. Äiti jolla on hitaampi maidonvirtaus hänen vauvansa on pidemmän aikaa rinnalla. Vauva joka imee rintaa aktiivisesti ja nielee maitoa enemmän on todennäköisesti lyhyemmän aikaa rinnalla kuin vauva joka ei niele niin paljon maitoa.

10: Vauvasi voi saada liikaa esimaitoa eikä tarpeeksi takamaitoa

Rintamaidon laktoosipitoisuus on suurinpiirtein sama imetyksen alussa kuin lopussakin. Jos rinta on täynnä maitoa, vauvan ensin imemä maito on vähärasvaisempaa ja vähäkalorista. Sitä mukaa kun rinta tyhjenee, vauva saa maidosta enemmän rasvaa ja kaloreita. Jos rinta on suhteellisen tyhjä imetyksen alussa, vauva saa maitoa, jossa on suhteellisen paljon rasvaa. Sen sijaan, että vauva saisi liikaa ensimaitoa äidillä voi joskus olla ylituotantoa jolloin vauva saa liikaa äidinmaitoa.

Lähde: bellybelly.com

Mammablogi.fi

Ykköspaikka kaikille mammoille

Kategoria: Imetys